Marjamehu

Syksy on säilönnän aikaa ja ollut sitä koko ihmiskunnan olemassa olon ajan. Marjat ja hedelmät kypsyvät, joten vitamiineja kerätään talven varalle.

Perinteinen Mehu-Maija on paras tapa käsitellä marjat mehuksi. Höyryttämällä eivät vitamiinit pahemmin karkaile, mutta mehu kuumenee ja mahdollinen huono marja ei pilaa koko hommaa. Itselläni on vielä käytössä vanha alumiininen Mehu-Maija vaikka sitä vaaralliseksi kutsutaan. Tosin isoisäni söi koko elämänsä hapan kiisseliä alumiini lautaselta ja alumiinisella lusikalla eikä dementiasta ollut tietoakaan. Nykyään nuo ovat teräksisiä.

Itse olen keittänyt noin pari tuntia. Mehu voidaan laskea puhtaisiin lasipulloihin ja sulkea pullot kumitulpalla. Mehun yleensä höyrystän hellalla (säästä riippuen sähkö tai puu), mutta kuva on otettu hyvin helteisenä päivänä, joten käytin kaasutoimista kolmijalkaa pihalla, sillä keittiöstä olisi tullut täysi pätsi.

Monessa kodissa ei ole kellaria tai muuta suurta kylmäsäilytystilaa, joten lasipullojen säilytys on hankalaa. Yhdestä Maijallisesta tulee noin 4 litraa mehua. Itse jäähdytän mehun kattilassa, joko eteisessä, jos on viileää tai jääkaapissa (kunhan mehu on jäähtynyt huoneen lämpöiseksi).

Itsellä on kyllä kellari ja aiemmin säilöin mehun lasipulloihin, mutta kyllästyin nykyisiin kumikorkkeihin, jotka ovat heikkolaatuisia ja saattoivat antaa periksi jo ensimmäisenä talvena ja se merkitsi mehun homehtumista. Sain sitten eräänä syksynä innovaation, kun siivosin hyllyä, jossa on pakastepussit ja muut ruuanlaittoon tarkoitetut paperit ja foliot. Löysin hyllyltä jääpalapusseja ja päätin kokeilla ja onnistui täydellisesti.

Tähän hommaan tarvitaan suppilo/tratti ja hyvänokkainen kannu. Suppilon/tratin pilliosan pitää olla sen verran kapea, että mahtuu jääpalapussin täyttöaukkoon tiiviisti, mutta ei saa olla niin iso, että rikkoo pussia. Kaada menu kannuun. Aseta suppilo/tratti jääpalapussin täyttöaukkoon ja valuta mehu hitaasti jääpälapussiin, sillä mehu kuohuu. Kun pussi on täynnä (ylempiin jää aina hieman kuohua), sulje se huolellisesti. Täytä pusseja mehumäärän mukaan. Itse jätän hieman kannuun ja suppilon/tratin huuhtelen kannuun, sillä mehu on vahvaa ja sitä jää suppiloon/trattiin yllätävän paljon, joten teen samalla kannullisen mehua nautittavaksi. Jääpalapussit nostetaan pakastimeen heti kun homma on ohitse, sillä huoneenlämmössä tai jopa jääkaapissa alkaa käyminen, joten pussit voivat poksahdella rikki.

Ehkä tarkkasilmäinen lukija huomasi, että en puhunut sokerista mitään. Höyrymehua valmistettaessa ohjeet kehottavat lisäämään kerroksittain marjoja ja sokeria. Itse en lisää sokeria lainkaan, sillä en ole oppinut kovin makeaan ja makeutta saa lisää, mutta pois ei. Toinen syy, miksi sokeria ei kannata tässä vaiheessa lisätä on se, että marjamehussa on luontaista sokeria ja jääpalamarjat ovat tämän vuoksi tahmeita (ottamisen hankala puoli, sillä sormet jää tahmeaksi, kun palan napsauttaa irti).

Yksi nappula (mehujääpala) riittää 2,5 desilitran mukiin. Neljällä saat puolentoista litran kannullisen mehua. Jos lisäät nappulan kylmään veteen, niin se liukenee noin puolessa tunnissa. Tämä niksi on näppärä myös yhden ihmisen taloudessa, sillä silloin mehua ei mene hukkaan.

Nappulan päälle voi myös kaataa kuumaa vettä, jolloin saat flunssajuoman ja kuka estää lorauttamasta siihen tilkan vodkaa. Vodka ei kyllä lenssua paranna, mutta poteminen on mukavampaa.